Franchisen osto yhdessä: sovi osakkaiden pelisäännöt
Ostatteko franchisen yhdessä? Sopikaa työnjaosta, päätösvallasta ja omistuksen muutoksista ennen sitoutumista ketjuun.
Julkaistu

Franchisen ostaminen kumppanin kanssa voi yhdistää osaamisen, pääoman ja työpanoksen. Yhteinen yritys tarvitsee silti muutakin kuin hyvän keskinäisen luottamuksen. Franchising-yhteisöön liittyessä ostajien on sovitettava yhteen omistajien pelisäännöt ja ketjun vaatimukset. Osakassopimus auttaa ehkäisemään tilanteita, joissa omistajien erimielisyys vaarantaa yrityksen toiminnan, vaikka asiakkaita ja kannattavaa liiketoimintaa riittäisi.
1. Selvittäkää, kenet ketju hyväksyy yrittäjäksi
Kun ostajana on usean henkilön omistama osakeyhtiö, selvittäkää ensin, miten ketju suhtautuu yhteisomistukseen. Hyväksyykö se molemmat aktiivisiksi yrittäjiksi vai edellyttääkö se yhtä nimettyä vastuuhenkilöä? Saako mukana olla omistaja, joka sijoittaa rahaa mutta ei työskentele yrityksessä?
Pyytäkää ketjulta kirjallinen vastaus ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Ketkä omistajista arvioidaan ja hyväksytään ennen sopimuksen tekemistä?
- Kenen on osallistuttava koulutukseen ja päivittäiseen johtamiseen?
- Edellyttääkö omistusosuuksien muuttaminen ketjun suostumusta?
- Miten nimetyn vastuuhenkilön vaihtaminen hyväksytään?
Erottakaa ketjun sopimukseen merkitty yhteyshenkilö yhtiön oikeudellisesta päätösvallasta. Ketjun käytännön yhteyshenkilö ei automaattisesti saa oikeutta tehdä kaikkia yhtiötä sitovia päätöksiä. Toisaalta omistajien keskinäinen sopimus ei yksin muuta sitä, kuka voi edustaa yhtiötä ulospäin.
Jos ostatte toimivan yksikön, älkää olettako myyjän omistusrakenteen kelpaavan sellaisenaan teidän malliksenne. Ketjun hyväksyntä on tarkistettava juuri suunnitellulle ostajajoukolle ja työnjaolle.
2. Muuttakaa työpanos ja rahankäyttö kirjallisiksi ehdoiksi
Tasapuolinen omistus ei välttämättä tarkoita samansuuruista työpanosta. Toinen voi johtaa yksikön päivittäistä toimintaa, toinen hoitaa taloutta muun työn ohessa. Kirjatkaa tehtävät, odotettu työpanos ja raportointitapa niin konkreettisesti, että toteutumista voidaan seurata.
Erottakaa kolme asiaa: sijoitettu pääoma, työstä maksettava korvaus ja omistukseen perustuva tuotto. Palkka ja osinko eivät ole keskenään vapaasti vaihdettavia maksutapoja. Palkitsemisen verotus, mahdollinen työsuhde ja yrittäjän eläkevakuuttaminen on arvioitava todellisen aseman perusteella asiantuntijan kanssa.
Sopikaa myös poissaoloista. Kuka järjestää sijaisen, jos toinen sairastuu pitkäksi aikaa? Miten tehtävät jaetaan uudelleen, jos sovittu työpanos jää pysyvästi toteutumatta? Automaattinen osakkeiden menettäminen ei ole huolellisen sopimisen korvike; seuraamusten pitää olla selkeitä ja oikeudellisesti arvioituja.
Lisärahoituksesta tarvitaan oma menettely. Määritelkää, miten rahoitustarve todetaan, kuka siitä päättää ja onko omistajilla velvollisuus sijoittaa lisää. Kirjatkaa, mitä tapahtuu, jos vain toinen pystyy osallistumaan. Lisäsijoitus, osakaslaina ja omistusosuuden muuttaminen ovat eri järjestelyjä, eikä niitä pidä jättää suullisen yhteisymmärryksen varaan.
3. Rakentakaa päätöksenteko, joka toimii myös riidassa
Osakassopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi siitä, millaisiin päätöksiin tarvitaan kaikkien omistajien hyväksyntä. Tällaisia voivat olla merkittävä lainanotto, uuden yksikön ostaminen tai liiketoiminnan myynti. Päivittäiselle toiminnalle kannattaa silti jättää riittävä liikkumavara.
Laatikaa päätöslista, jossa erotellaan:
- päivittäisen vastuuhenkilön toimivaltaan kuuluvat ratkaisut
- hallituksen käsiteltävät asiat
- omistajien yhteistä hyväksyntää edellyttävät ratkaisut
- ketjun suostumusta edellyttävät muutokset.
Lista on sovitettava osakeyhtiölain mukaiseen toimivallanjakoon. Osakassopimus ei syrjäytä hallituksen lakisääteisiä tehtäviä eikä tee sopimuksen vastaisesta yhtiöpäätöksestä automaattisesti pätemätöntä.
Erityisesti tasan jaetussa omistuksessa tarvitaan umpikujamenettely. Sopikaa ensin neuvottelusta ja tarvittaessa ulkopuolisesta sovittelusta. Jos erimielisyys jatkuu, sopimuksessa voidaan määritellä hallittu omistuksen järjestely. Menettely ei saa käytännössä pakottaa taloudellisesti heikompaa osapuolta luopumaan omistuksestaan sattumanvaraisella hinnalla.
Testatkaa mallia yhdellä tilanteella: ketju edellyttää päätöstä, mutta omistajat ovat eri mieltä. Kuka neuvottelee ketjun kanssa, miten yhtiön kanta muodostetaan ja miten määräaikoihin vastataan? Pelkkä vaatimus yksimielisyydestä ei ratkaise toimintakyvyn säilyttämistä.
4. Sopikaa omistajan lähtemisestä ennen ostoa
Yhteinen yritys voi jatkaa, vaikka yhden omistajan elämäntilanne muuttuu. Sopikaa siksi etukäteen vapaaehtoisesta lähdöstä, pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä ja kuolemantapauksesta. Määritelkää, kenellä on oikeus tai velvollisuus ostaa osakkeet ja millä aikataululla.
Osakkeiden arvonmääritys tarvitsee muutakin kuin maininnan käyvästä arvosta. Sopikaa arvostuspäivä, käytettävät taloustiedot, mahdollisen riippumattoman arvioijan valinta ja maksuehdot. Arvostuksessa on tarpeen huomioida myös ketjusopimuksen jäljellä oleva kesto ja ehdot, koska ne vaikuttavat liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Tarkistuttakaa osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen suhde. Yhtiöjärjestyksen lunastus- tai suostumuslausekkeella ja osakassopimuksen luovutusehdoilla on erilaiset oikeusvaikutukset. Osakassopimus sitoo lähtökohtaisesti sen osapuolia, ei automaattisesti jokaista myöhempää osakkeenomistajaa.
Ketjun hyväksyntävaatimus on sovitettava näihin järjestelyihin. Omistajien keskinäinen lunastusoikeus ei itsessään takaa, että ketju hyväksyy uuden omistusrakenteen.
5. Tarkistuttakaa sopimuskokonaisuus Suomen sääntöjen mukaan
Suomessa ei ole erityistä franchisinglakia, lakisääteistä määrämuotoista ennakkotietoasiakirjaa eikä franchisingsopimusten rekisteröintijärjestelmää. Yhteistyöhön sovelletaan yleistä lainsäädäntöä, kuten oikeustoimilakia, lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, kilpailulakia ja tavaramerkkilakia. Osakkaiden ja yhtiön suhteissa keskeinen on osakeyhtiölaki.
Erityisen tiedonantolain puuttuminen ei oikeuta harhaanjohtaviin tietoihin. Sopimuksentekoon liittyvät yleiset velvollisuudet ja annettujen tietojen paikkansapitävyys ovat olennaisia myös yhteisostossa. Suomen Franchising-Yhdistyksen eettiset säännöt ovat itsesääntelyä, eivät laki.
Antakaa juristille samanaikaisesti franchisingsopimus, osakassopimus ja yhtiöjärjestys. Pyytäkää tarkistamaan erityisesti työskentelyvelvoitteiden, päätösvallan ja omistajanvaihdosten yhteensopivuus.
Käytännön muistutus: ratkaiskaa ennen ostoa, kuka tekee työt, kuka päättää ja miten toinen voi lähteä. Kirjatkaa vastaukset niin, että ne toimivat myös ketjusopimuksen rinnalla.
Lähteet
- Franchise-yrityksen ostaminen maassa Suomi
- Toimivan franchisingyksikön ostaminen, valmis liiketoiminta, mutta ei valmis kauppa - Franchisetori
- Franchisingsopimuksen sisältö
- Q&A: offer and sale of franchises in Finland
- yrittäjyyteen
- Franchising - Work, unemployment and finances
- Franchise Laws and Regulations 2026 by Global Legal ...
- Sopimusjuridiikkaa, yhtiöoikeutta ja immateriaalioikeuksia ...



