Franchising-sopimuksen erimielisyydet: sovi ratkaisupolku

Kun muutat olemassa olevan yrityksesi franchising-yhteisöksi, oma päätöksesi ei enää ratkaise kaikkia arjen kysymyksiä. Yhteistyötä tekevät itsenäiset yritykset, joilla voi olla erilainen käsitys sovituista velvollisuuksista. Siksi ensimmäiseen franchising-sopimukseen kannattaa rakentaa selkeä erimielisyyksien ratkaisupolku. Sen tarkoitus ei ole valmistautua välirikkoon, vaan auttaa jatkamaan yhteistyötä myös silloin, kun näkemykset eroavat.

1. Tunnista, mistä tulkintaerot voivat syntyä

Omassa yrityksessäsi epäselvä työtehtävä ratkeaa usein keskustelemalla työntekijän kanssa. Franchising-yhteisössä vastaava tilanne voi koskea kahden yrityksen välistä sopimusvelvoitetta: mitä luvattiin, kuka vastaa toteutuksesta ja mitä tapahtuu, jos suoritus viivästyy? Franchising-yrittäjä kantaa oman liiketoimintansa riskin, eikä ketjun yhteinen nimi poista yritysten erillisyyttä.

Käy tuleva yhteistyö läpi tavallisten poikkeustilanteiden avulla. Yrittäjä voi esimerkiksi katsoa, ettei sovittua neuvontaa ole saanut, kun taas franchising-antajan mielestä asia on jo käsitelty. Erimielisyys voi koskea myös laskun perustetta tai sitä, onko yhteisesti sovittu tehtävä tehty määräajassa.

Laadi valmistelussa yksinkertainen taulukko, johon merkitset:

• mahdollisen erimielisyyden ja siihen liittyvän sopimuskohdan
• asiakirjat tai tapahtumat, joilla tilannetta voidaan selvittää
• kummankin osapuolen yhteyshenkilön
• ensimmäisen toimenpiteen asian ratkaisemiseksi.

Tämä ei ole riskiluettelo yrittäjää vastaan. Se on testi sille, ovatko molempien velvollisuudet riittävän ymmärrettäviä. Jos tavalliseen kysymykseen ei löydy yhteistä vastausta sopimusluonnoksesta, korjaa epäselvyys ennen allekirjoittamista.

2. Rakenna menettely Suomen oikeudelliseen ympäristöön

Suomessa ei ole erillistä franchisinglakia, franchising-sopimusten pakollista rekisteröintiä eikä erityistä lakisääteistä franchisingin ennakkotietomenettelyä. Tämä ei tarkoita, että sopimukset tai niiden neuvottelu olisivat sääntelyn ulkopuolella.

Keskeisiä yleislakeja ovat oikeustoimilaki, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, kilpailulaki ja tavaramerkkilaki. Oikeustoimilaki on merkityksellinen esimerkiksi sopimuksen pätevyyden ja kohtuuttomien ehtojen sovittelun kannalta. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa koskee muun muassa hyvän liiketavan vastaista menettelyä ja harhaanjohtavia ilmaisuja. Kilpailulaki ja soveltuvat EU:n kilpailusäännöt rajoittavat sitä, millaisista kilpailua rajoittavista ehdoista yritykset voivat sopia. Tavaramerkkilaki puolestaan liittyy yhteisen tunnuksen oikeudelliseen suojaan.

Suomen Franchising-Yhdistyksen eettiset säännöt ovat itsesääntelyä, eivät laki tai viranomaisen ennakkohyväksyntä. Yhdistyksen jäsenet sitoutuvat noudattamaan niitä. Jos sopimuksessa viitataan eettisiin sääntöihin, yksilöi viittaus ja tarkistuta sen sopimuksellinen merkitys.

Älä siis oleta, että yleinen viittaus eettiseen toimintaan ratkaisee erimielisyyden käsittelytavan. Sopimuksessa tarvitaan erikseen sovellettavaa lakia ja riidanratkaisua koskevat ehdot. Suomessa toimivien yritysten kotimaisessa yhteistyössä Suomen lain valitseminen on luonteva lähtökohta, mutta ehdon kokonaisuus kannattaa tarkistuttaa franchising-sopimuksia tuntevalla juristilla.

3. Kirjoita käytännöllinen neuvottelu- ja sovittelupolku

Hyvä menettely alkaa kirjallisesta ilmoituksesta, ei välittömästä oikeudenkäyntiuhasta. Sovi, mihin osoitteeseen ilmoitus toimitetaan ja kuka vastaanottamisesta vastaa. Ilmoituksen tulisi kuvata tapahtumat, erimielisyyden kohde, mahdollinen sopimusperuste ja toivottu ratkaisu. Vastaanottajan tehtävä on selvittää asia, ei vain kuitata viestiä saapuneeksi.

Määritä käsittelylle realistiset määräajat. Erota toisistaan vastaanottokuittaus, varsinainen vastaus ja neuvottelun järjestäminen. Vältä määräaikoja, joita pieni organisaatio ei pysty noudattamaan lomien tai avainhenkilön poissaolon aikana. Huolehdi samalla siitä, ettei asia jää määräämättömäksi ajaksi odottamaan.

Toimiva etenemisjärjestys voi olla seuraava:

1. Yhteyshenkilöt kokoavat tapahtumat ja asiaan liittyvät asiakirjat.
2. Yritysten päätösvaltaiset edustajat neuvottelevat ratkaisusta.
3. Osapuolet käyttävät yhteisesti valittua ulkopuolista sovittelijaa, jos siitä sovitaan.
4. Ratkaisematon asia siirtyy sopimuksessa määriteltyyn riidanratkaisumenettelyyn.

Kirjaa neuvottelun lopputulos: mistä sovittiin, kuka tekee mitä ja milloin toteutuminen tarkistetaan. Jos sovintoa ei synny, myös avoimeksi jääneet kysymykset kannattaa yksilöidä. Ulkopuolinen sovittelija auttaa etsimään ratkaisua, mutta ei lähtökohtaisesti määrää sitä osapuolten puolesta.

Sovi lisäksi, miten toiminta jatkuu asian käsittelyn aikana. Esimerkiksi riidattomat velvoitteet voidaan erottaa kiistanalaisesta kysymyksestä. Neuvottelupolku ei kuitenkaan saa estää tarpeellista kiireellistä oikeussuojaa. Pelkkien neuvottelujen ei myöskään pidä olettaa turvaavan kaikkia vaatimusten esittämiseen tai vanhentumiseen liittyviä määräaikoja.

4. Valitse riidanratkaisu myös kustannusten näkökulmasta

Viimeinen vaihe voi olla yleinen tuomioistuin tai sovittu välimiesmenettely. Älä kopioi ehtoa suuremman ketjun sopimuksesta arvioimatta, sopiiko se oman franchising-yhteisösi kokoon ja yrittäjien taloudellisiin voimavaroihin.

Tuomioistuinmenettely on lähtökohtaisesti julkista, ja muutoksenhaku määräytyy prosessisääntöjen mukaan. Välimiesmenettely on yksityinen menettely, jossa osapuolille voi syntyä asianajokulujen lisäksi välimiesten palkkioita ja muita menettelykuluja. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta tavallisen valituksen tavoin. Menettelyn yksityisyydestä ei silti pidä päätellä automaattista, kaiken kattavaa salassapitovelvollisuutta.

Pyydä juristia selittämään ehdon käytännön seuraukset molemmille yrityksille. Tarkista etenkin toimivaltainen tuomioistuin tai välimiesmenettelyn säännöt, menettelyn paikka, kieli ja kustannusten muodostuminen. Arvioi myös, onko menettely suhteessa todennäköisten erimielisyyksien kokoon.

Käytännön muistilista: testaa ratkaisupolku yhdellä kuvitteellisella laskutusriidalla ennen ensimmäistä allekirjoitusta. Jos molemmat osapuolet tietävät, kenelle ilmoitetaan, milloin neuvotellaan ja miten ratkaisematon asia etenee, yhteistyölle on rakennettu toimiva turvaverkko.