Fiksukyläkaupat kasvaa: neljä kauppaa toimii franchisingilla

Fiksukyläkaupat Oy rakentaa kyläkauppaverkostoa yhdistämällä ympärivuorokautisen automaation ja franchising-yrittäjyyden. Taloussanomien 25. lokakuuta julkaiseman jutun mukaan kahdeksasta hiljattain perustetusta kaupasta neljä on yhtiön omia ja neljä toimii franchising-yrityksinä. Ketjun tavoitteena on kasvaa noin 20 kyläkauppaan vuoteen 2030 mennessä.

Puolet kaupoista toimii franchising-yrittäjien kautta

Fiksukyläkauppojen takana on 36-vuotias automaatiotekniikan diplomi-insinööri Risto Kortetjärvi. Hän on rakentanut kyläkauppaverkostoa kolmessa vuodessa eri puolille Suomea. Taloussanomien jutussa uusimpana kauppapaikkana mainitaan Taivalkoski.

Ketjun kasvussa franchising ei ole vasta tulevaisuuden suunnitelma, vaan jo käytössä oleva toimintamalli. Neljä franchising-kauppaa muodostaa puolet jutussa kuvatusta kahdeksan kaupan kokonaisuudesta. Toinen puolikas on Fiksukyläkaupat Oy:n omistuksessa. Verkostoa rakennetaan siis sekä omilla kaupoilla että muiden yritysten kautta.

Franchising-yritykset maksavat Kortetjärven yhtiölle perusmaksua sekä kuukausimaksua automaatiotoiminnoista ja kassasta. Maksurakenteessa näkyy teknologian keskeinen asema: yrittäjäyhteistyöhön kuuluu kaupan käytännön asioinnissa tarvittavia järjestelmiä. Kyse ei siten ole pelkästään yhteisen kauppanimen alla toimimisesta, vaan myös automatisoidun myymälän toimintojen käyttämisestä.

Suomen franchising-yhteisölle Fiksukyläkaupat on esimerkki mallista, jossa yrittäjävetoisuus yhdistyy pienten paikkakuntien päivittäistavarakauppaan. Uutisen olennainen havainto on nimenomaan toteutunut yrittäjäverkosto: ulkopuoliset yritykset ovat jo mukana kauppojen toiminnassa. Samalla omien kauppojen ja franchising-kauppojen rinnakkaisuus erottaa ketjun kasvutavoitteen pelkästä uusien yrittäjien varaan rakentuvasta laajentumissuunnitelmasta.

Kauppaan pääsee sovelluksella kaikkina vuorokaudenaikoina

Fiksukyläkauppojen myymälät toimivat automaatiolla ilman vakituista henkilökuntaa. Kaupat ovat avoinna ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Asiakkaat rekisteröityvät palveluun sovelluksella ja voivat sen jälkeen asioida kaupoissa haluamanaan ajankohtana.

Taloussanomien mukaan palvelulla on jo yli 11 000 asiakasta. Luku kuvaa verkoston asiakaskuntaa, ei yksittäisen kyläkaupan asiakasmäärää. Se antaa kasvutavoitteen rinnalle kuvan siitä, että automatisoitu asiointimalli on jo käytössä huomattavalla asiakasjoukolla. Asiakasmäärää ei kuitenkaan pidä tulkita tiedoksi ostosten määrästä tai yksittäisen myymälän myynnistä.

Asiakkaan näkökulmasta konseptin näkyvin ominaisuus on aukioloaika. Kaupassa käynti ei rajoitu miehitetyn myymälän palveluaikoihin, vaan sovelluksella rekisteröitynyt asiakas voi valita asiointinsa ajankohdan. Rekisteröityminen puolestaan on osa palvelun käyttöönottoa: automaatiokaupan asiakkuus alkaa eri tavalla kuin asiointi myymälässä, johon voi tulla ilman sovellusta.

Yrittäjyyttä harkitsevalle automaatio nostaa tarkastelun keskiöön järjestelmät, joista ketjulle maksetaan. Kuukausimaksun yhteys automaatiotoimintoihin ja kassaan on siksi olennainen osa konseptin arviointia. Ympärivuorokautinen aukiolo ja vakituisen henkilökunnan puuttuminen kuvaavat myymälän toimintatapaa, mutta eivät sellaisinaan kerro yrittäjän työmäärää tai kaupan kannattavuutta.

Kasvutavoite asettuu kyläkauppojen pitkään vähenemiseen

Fiksukyläkauppojen tavoitteena on noin 20 kaupan verkosto vuoteen 2030 mennessä. Kortetjärvi arvioi Taloussanomien jutussa, että tavoiteluku saattaa ylittyä. Kyse on yrittäjän arviosta tulevasta kasvusta, ei ilmoituksesta jo päätetyistä avauksista.

Nykyiseen kahdeksaan kauppaan verrattuna tavoite tarkoittaisi noin kahta ja puolta kertaa suurempaa verkostoa. Kasvun mittakaava on siten ketjun omasta lähtökohdasta huomattava. Nykyinen puoliksi omiin ja puoliksi franchising-kauppoihin jakautuva rakenne kertoo tämänhetkisestä tilanteesta, mutta sitä ei voi suoraan soveltaa vuoden 2030 tavoiteverkostoon.

Kasvusuunnitelman taustalla on suomalaisen kyläkaupan pitkä supistuminen. Taloussanomien esittämien lukujen mukaan Suomessa oli 1980-luvun alussa noin 3 400 kyläkauppaa, kun nykyisin niitä on noin 150. Fiksukyläkauppojen uudet myymälät syntyvät siis tilanteessa, jossa kyläkauppojen kokonaismäärä on olennaisesti aiempaa pienempi.

Luvut asettavat ketjun suunnitelman oikeaan mittakaavaan. Noin 20 kaupan tavoite ei merkitse paluuta entiseen kyläkauppaverkostoon. Se kertoo rajatummasta hankkeesta rakentaa uusia kauppoja automaation ja yrittäjäyhteistyön avulla. Ketjun kehitystä on tämän vuoksi mielekästä seurata sekä toteutuneiden avausten että olemassa olevien kauppojen toiminnan kautta, ei vain tavoitellun myymälämäärän perusteella.

Omien kauppojen tulos ja yrittäjän arviointikohteet

Taloussanomien jutun mukaan Kortetjärven omien kauppojen tulos on kääntymässä plusmerkkiseksi vuonna 2026. Tieto koskee hänen omia kauppojaan. Sitä ei voi yleistää neljän franchising-yrityksen tulokseksi eikä lupaukseksi tulevan yrittäjän kannattavuudesta.

Tuloskehitys on silti kasvutavoitteen rinnalla tärkeä uutinen. Verkoston laajentaminen ja kauppojen taloudellinen toimivuus ovat eri asioita, ja molemmilla on merkitystä konseptia arvioitaessa. Fiksukyläkauppojen tapauksessa omien myymälöiden tulossuunta antaa yhden tarkastelukohdan toteutuneen franchising-verkoston ja asiakasmäärän lisäksi.

Käytännön johtopäätös: automatisoitua kyläkauppaa harkitsevan kannattaa selvittää perus- ja kuukausimaksujen sisältö, yrittäjän tehtävät sekä oman kauppapaikan kannattavuuslaskelma. Ketjun kasvutavoite ja asiakasmäärä tarjoavat taustaa, mutta päätös tarvitsee tuekseen myymäläkohtaiset luvut.