Optikkoketjujen yrittäjät kertovat ketjutuen merkityksestä
Instrumentariumin ja Specsaversin yrittäjät kuvaavat ketjuyrittäjyyttä: yhteiset rakenteet tukevat arkea, mutta vastuu liiketoiminnasta säilyy yrittäjällä.
Julkaistu

Tunnettu brändi, valmiit järjestelmät ja muiden yrittäjien verkosto tukevat optikkoliikkeen yrittäjän arkea. Näe ry:n lokakuussa julkaisemassa jutussa Tampereen Instrumentariumin Ulpu Hakkarainen ja Seinäjoen Specsaversin Anssi Kivistö kertovat yrittäjyydestä ketjun sisällä. Suomen franchising-yhteisölle kokemukset avaavat erityisesti ketjun tuen ja yrittäjän oman vastuun suhdetta.
Valmis konsepti ei poista yrittäjän vastuuta
Näe ry:n jutussa optikkoketjujen yrittäjyysmahdollisuuksia tarkastellaan franchising- ja kumppanuusmallien kautta. Molemmissa lähtökohtana on mahdollisuus yhdistää oman yrityksen johtaminen ketjun konseptiin, brändiin ja liiketoiminnan tukeen. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kaikki ketjut tarjoaisivat yrittäjälle samanlaisen kokonaisuuden.
Jutun mukaan yrittäjän käytössä voi olla valmiita järjestelmiä esimerkiksi ajanvaraukseen ja asiakastyytyväisyyden seurantaan. Ketju voi myös tukea taloushallintoa, hinnoittelua, kampanjointia ja myymälän kehittämistä. Yhteiset rakenteet tarjoavat näin käytännön apua sekä asiakastyöhön että liikkeen päivittäiseen johtamiseen.
Vastuu oman liiketoiminnan menestyksestä säilyy silti yrittäjällä. Kun ketju järjestää osan tukitoiminnoista, yrittäjä voi käyttää enemmän huomiota liikkeen kehittämiseen, asiakaspalveluun ja henkilöstön johtamiseen. Tuki ja itsenäinen vastuu eivät siis sulje toisiaan pois, vaan kuuluvat jutussa kuvattuun yrittäjyyden kokonaisuuteen.
Tämä erottelu on olennainen myös yrittäjyysvaihtoehtoja vertailevalle. Tunnettu nimi ja yhteiset työkalut kuvaavat toiminnan lähtökohtia, eivät lupaa liiketoiminnan lopputuloksesta. Näe ry:n kuvaamassa mallissa yrittäjä hyödyntää yhteistä osaamista mutta johtaa samalla omaa liiketoimintaansa omien vahvuuksiensa pohjalta.
Tampereella valmis asiakaskunta oli tärkeä lähtökohta
Tampereen Koilliskeskuksen Instrumentariumin franchising-yrittäjä Ulpu Hakkarainen nostaa esiin ketjun tarjoaman tuen. Hän kuvaa sitä turvaverkoksi: yrittäjän käytössä ovat valmiit järjestelmät, tunnettu brändi ja markkinointikoneisto. Hakkaraisen näkökulmassa yrittäjän vapaus ja ketjun yhteiset rakenteet kulkevat rinnakkain.
Hakkarainen ryhtyi yrittäjäksi jo olemassa olevaan liikkeeseen. Hänen kohdallaan yrittäjyyden lähtökohtiin kuului siten myös liikkeen valmis asiakaskunta. Hän pitää tätä suurena etuna erityisesti nykyisessä taloustilanteessa. Kyse on hänen omasta arviostaan ja kokemuksestaan, ei kaikkia optikkoliikkeitä koskevasta tuloslupauksesta.
Olemassa olevan liikkeen jatkaminen on tässä kokemuksessa keskeinen yksityiskohta. Hakkarainen ei kuvaa tilannetta, jossa yrittäjä rakentaisi kaiken alusta asti, vaan siirtymää valmiiseen toimintaympäristöön. Brändin ja järjestelmien lisäksi lähtökohtana olivat asiakkaat, joilla oli jo suhde liikkeeseen.
Hakkaraisen kertomuksessa ketjutuki muodostuu useasta osasta. Järjestelmät, markkinointi ja tunnettu nimi ovat eri asioita, mutta ne kuuluvat samaan yrittäjän käytössä olevaan kokonaisuuteen. Hänen kokemuksensa konkretisoi, mitä ketjun tarjoama tuki voi merkitä valmiin liikkeen yrittäjälle.
Seinäjoella yrittäjyys alkoi ketjun Suomen alkuvaiheissa
Specsavers Seinäjoen Anssi Kivistön kertomuksessa korostuu pitkä yhteinen yrittäjäpolku. Kivistö kertoo, että häntä ja hänen nykyistä yhtiökumppaniaan Hanna Rautavaa pyydettiin mukaan samoihin aikoihin, kun Specsavers oli tullut Suomeen. He olivat mukana perustamassa yhtä Suomen ensimmäisistä Specsavers-myymälöistä.
Kivistö nimeää uransa merkittäväksi hetkeksi päätöksen lähteä yhdessä yrittäjiksi 18 vuotta aiemmin. Päätös merkitsi oman liiketoiminnan rakentamista osana Specsavers-ketjua. Hänen kokemuksessaan ketjuun liittyminen kytkeytyy mahdollisuuteen toteuttaa omia unelmia ja tavoitteita yrittäjänä.
Kivistön ja Hakkaraisen tarinoissa yrittäjyyden lähtökohdat ovat erilaiset. Hakkarainen kertoo olemassa olevan liikkeen ja asiakaskunnan merkityksestä. Kivistö puolestaan kuvaa myymälän perustamista vaiheessa, jolloin ketju oli vasta aloittanut Suomessa. Molemmat kokemukset kuuluvat Näe ry:n esittelemään ketjuyrittäjyyden kuvaan.
Kertomuksia ei siksi pidä lukea yhden yhtenäisen yrittäjämallin kuvauksena. Näe ry käsittelee sekä franchisingia että kumppanuutta, ja yrittäjien kokemukset liittyvät heidän omiin ketjuihinsa ja lähtötilanteisiinsa. Yhteinen nimittäjä on oman liiketoiminnan rakentaminen osana tunnettua ketjua.
Myös yrittäjäverkosto kuuluu tuen kokonaisuuteen
Teknisten järjestelmien ja markkinoinnin rinnalla Näe ry nostaa esiin muiden yrittäjien verkoston. Sen kautta yrittäjät voivat jakaa kokemuksia ja oppeja. Ketjun tuki ei näin rajoitu keskitettyihin palveluihin, vaan siihen kuuluu myös mahdollisuus hyödyntää muiden yrittäjien osaamista.
Suomen franchising-yhteisön kannalta jutun keskeinen havainto on tuen monimuotoisuus. Yrittäjälle merkityksellisiä voivat olla yhtä lailla ajanvarauksen kaltaiset arjen työkalut, liikkeen kehittämiseen saatava apu kuin kokemusten vaihtaminen toisten yrittäjien kanssa. Näe ry:n kuvaus ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen näistä tukimuodoista kuuluisi jokaiseen ketjusopimukseen.
Optikkoliikkeen yrittäjyyttä harkitsevalle jutun esimerkit tarjoavat kaksi tarkastelukohtaa: millaisesta lähtötilanteesta yritystoiminta alkaa ja mitä ketju käytännössä tarjoaa sen tueksi. Valmiin liikkeen jatkaminen ja uuden myymälän perustaminen ovat esimerkeissä erilaisia polkuja, vaikka molemmissa yrittäjä toimii osana ketjua.
Käytännön muistilista: Selvitä ennen päätöstä, mitä järjestelmiä, palveluja ja yrittäjäverkoston tukea juuri kyseiseen malliin kuuluu. Arvioi erikseen oma johtamisvastuusi sekä se, aloitatko uuden myymälän vai jatkatko olemassa olevaa liikettä.



