Blue Lagoon: korealaisia ripsipalveluja 100 000 eurolla kuussa

Blue Lagoonin korealaisten ripsipalvelujen myynti on noussut toimitusjohtaja Sini Virtasen arvion mukaan noin 100 000 euroon kuukaudessa. Iltalehden 12. marraskuuta julkaisemassa jutussa esitetty arvio tuo uuden näkökulman pääosin franchising-yrittäjien vetämään kauneushoitolaketjuun: toimipisteiden määrän rinnalla huomio kohdistuu nyt palvelujen kysyntään ja myynnin rakenteeseen.

Ripsipalvelujen myynnissä selvä ero

Virtanen arvioi Iltalehdelle, että korealaisia ripsipalveluja myydään kuukaudessa noin 100 000 eurolla. Perinteisen ripsienkohotuksen myynniksi hän kertoo samalla ajanjaksolla noin 40 000 euroa. Näin korealaisen palvelun euromääräinen myynti on hänen esittämiensä lukujen perusteella noin kaksi ja puoli kertaa perinteisen ripsienkohotuksen myynti.

Vertailu koskee myyntiä euroissa, ei hoitokertojen tai asiakkaiden määrää. Se on olennainen ero lukujen tulkinnassa: suurempi euromääräinen myynti ei yksin kerro, kuinka paljon useammin yhtä palvelua ostetaan kuin toista. Luvuista ei myöskään voi päätellä palvelujen keskinäistä kannattavuutta.

Kuukausimyynti on toimitusjohtajan arvio. Sitä ei siten pidä lukea koko vuoden toteutuneeksi tulokseksi tai lupaukseksi tulevasta myynnistä. Uutisarvo on ennen kaikkea palvelujen välisessä erossa: korealainen ripsipalvelu on Virtasen kuvaamassa tilanteessa euromääräisesti selvästi perinteistä ripsienkohotusta suurempi.

Franchising-yhteisölle tieto tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, millaisia myyntilukuja yhden ketjun palveluista voidaan tarkastella. Se ei kuitenkaan sellaisenaan kuvaa muiden kauneushoitolaketjujen tai yksittäisten yrittäjien kysyntää. Myös ketjun sisäiset toimipistekohtaiset johtopäätökset on erotettava koko ketjua koskevasta arviosta.

Kynsihoidot säilyvät myynnin kärjessä

Ripsipalvelujen rinnalla Virtanen nostaa esiin kynsihoidot, jotka ovat Iltalehden jutussa ketjun ykköspalvelu. Hänen mukaansa Blue Lagoon myi kynsihoitoja viime vuonna 1,4 miljoonalla eurolla. Marraskuussa 2026 julkaistussa haastattelussa viime vuosi tarkoittaa vuotta 2025.

Virtanen odottaa kynsihoitojen myynnin olevan tänä vuonna vielä suurempi. Kyse on kuitenkin vuoden 2026 myyntiä koskevasta odotuksesta, ei valmiista koko vuoden toteumasta. Viime vuoden ilmoitettu myynti ja tämän vuoden kasvuodotus on siksi syytä pitää erillään.

Kynsihoitojen vuosimyyntiä ei myöskään voi verrata suoraan ripsipalvelujen kuukausimyyntiin. Tiedot kuvaavat eri ajanjaksoja, eikä yksittäisen kuukausiarvion kertominen kahdellatoista osoittaisi toteutunutta vuosimyyntiä. Sellainen laskelma edellyttäisi oletusta myynnin pysymisestä samalla tasolla läpi vuoden.

Yhdessä luvut nostavat silti esiin kaksi eri asiaa Blue Lagoonin palveluvalikoimasta. Kynsihoidoilla on Virtasen mukaan jo miljoonaluokan vuotuinen myynti, kun taas korealaiset ripsipalvelut erottuvat haastattelussa perinteiseen ripsienkohotukseen verrattuna. Pelkkä huomio uudemman palvelun kysynnästä ei siis syrjäytä ketjun vakiintunutta myynnin kärkeä.

Taustalla kauneudenhoidon arkipäiväistyminen

Virtanen on seurannut kauneudenhoidon kehitystä noin 20 vuotta. Iltalehden 8. marraskuuta julkaisemassa jutussa hän kuvaa suurimmaksi muutokseksi suomalaisten suhtautumisen kauneudenhoitoon ja palvelujen arkipäiväistymisen. Hänen mukaansa kyse ei ole vain yksittäisestä trendistä tai hoidosta.

Virtasen kuvauksessa kynnet, ripset ja muut kauneuspalvelut nähdään yhä useammin osana omaa tyyliä. Tämä on hänen yrittäjäkokemukseensa perustuva näkemyksensä kulutuksen muutoksesta. Sitä ei pidä rinnastaa koko Suomen kattavaan markkinatutkimukseen tai kaikkia kuluttajia koskevaan tulokseen.

Ripsipalvelujen myyntiarvio ja kynsihoitojen vuosimyynti konkretisoivat tätä näkemystä yhden ketjun tasolla. Niistä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, johtuuko myynnin määrä uusista asiakkaista, nykyisten asiakkaiden ostokäyttäytymisestä vai palvelujen hinnoista. Myyntisummaa koskeva tieto vastaa eri kysymykseen kuin asiakasmäärää tai asiointitiheyttä koskeva tieto.

Franchising-yhteisön kannalta kiinnostavaa on juuri ketjukohtaisen havainnon ja laajemman kuluttajamuutoksen välinen ero. Virtanen kuvaa molempia, mutta eri perustein: palvelumyynnistä hän esittää euromääräisiä tietoja, kun taas suomalaisten suhtautumista hän arvioi pitkän yrittäjäkokemuksensa pohjalta.

Mitä luvut kertovat franchising-yrittäjälle?

Blue Lagoonilla on Iltalehden mukaan Suomessa 16 toimipistettä, joista suurinta osaa johtaa franchising-yrittäjä. Siksi ketjun palvelumyynnin rakenne on relevantti myös franchising-yhteisölle. Luvut koskevat kuitenkin ketjua, eivät tietyn yrittäjän liiketoimintaa, eikä niitä voi jakaa suoraan toimipistekohtaisiksi myyntiodotuksiksi.

Yrittäjäksi ryhtymistä harkitsevalle uutinen tarjoaa ennen kaikkea aiheita tarkentaviin kysymyksiin. Miten eri palvelujen myynti jakautuu juuri tarkasteltavassa toimipisteessä? Kuinka pitkää ajanjaksoa esitetty arvio kuvaa? Millainen osuus myynnistä jää kulujen jälkeen? Nämä ovat erillisiä kysymyksiä, joihin ketjutason myyntisummaa koskeva tieto ei vielä vastaa.

Myös toimivan yrittäjän on hyödyllistä erottaa palvelun saama huomio sen taloudellisesta merkityksestä. Uutuuden kiinnostavuus, euromääräinen myynti ja kannattavuus eivät tarkoita samaa asiaa. Blue Lagoonin haastattelut tuovat näkyviin erityisesti myynnin mittakaavaa, eivät yksittäisen palvelun täydellistä taloudellista kuvaa.

Käytännön johtopäätös: käytä ketjun palvelumyyntilukuja keskustelun lähtökohtana, älä oman toimipisteen ennusteena. Pyydä päätösten tueksi vertailukelpoiset tiedot ajanjaksosta, asiakasmääristä, kustannuksista ja paikallisesta kysynnästä.